TAIDEMUSEOYHDISTYS TARJOAA NUORILLE TAITEEN HARRASTEMAHDOLLISUUKSIA LAHDESSA
Suurimpia hankkeita ovat olleet uuden museon suunnitteluun osallistuminen, taidekasvatustyö mm. pääsymaksujen maksaminen ja alle 18-vuotiaiden vapaa pääsy museoon. Tärkeitä ovat olleet myös työpajat, kurssit ja luentotilaisuudet, Lanun taideteosten konservointi, Lanu-puisto 30-vuotta tapahtumat, kokoelmakummitoiminta, Arto Pennasen Seitsemän veljestä teoksen kansalaiskeräyksen ja Päijät-Hämeen kuvataiteen päivän järjestäminen.
Vuonna 2024 taidemuseoyhdistys on tehnyt yhteistyötä Lahti Energan tuen avulla lasten ja nuorten hyväksi toteuttamalla mahdollisuuksia harrastaa taidetta. Katso yhteistyön tuloksita lisää Lahti Energian, Lahden nuorten työ- ja valmennuspalvelut sekä taidemuseoyhdistyksen instagram somekanavista.
KUVATAITEENPÄIVÄ 10.7. ON KAIKILLE MAKSUTON TAPAHTUMA LAHDESSA
Yhdistys tuottaa jokavuotista Kuvataiteen päivän tapahtumaa 10.7. Tapahtuma on tärkeä kuvataiteen edistämiselle ja saatavuudelle. Tapahtumaa kehitetään joka vuosi eteenpäin pääsääntöisesti vapaaehtoisvoimin. Vuonna 2024 tapahtumaa tuki Lahti City ry ja Lahden Keskusta-alueen kumppanuuspöytä. Rinnakkaisjärjestäjinä olivat muun muassa Malva museo, Lahden Taiteilijayhdistys ry, Lahden Taidegraafikot ry, Lahden Taiteilijaseura ry, Kauno ry ja Kariniemi-seura ry.
KUINKA LAHDEN TAIDEMUSEO PERUSTETTIIN?
Lahden taidemuseo perustettiin jo vuonna 1950 Viipurin taidemuseosta pelastettujen 70 taideteoksen ympärille. Taidemuseon yhteyteen perustettiin vuonna 1975 Julistemuseo ja kansainvälinen julistetaiteen julistebiennale, nyttemmin julistetriennale. Vuodesta 1980 museo on toiminut myös aluetaidemuseona. Museo toimi ”tilapäisissä” tiloissa kaupungin teknisen viraston vintillä ja myöhemmin myös kytkinhallissa Vesijärvenkatu 11 aina vuoteen 2018 saakka.
TAIDEMUSEOYHDISTYS TUKEE LAHDEN TAIDEMUSEON TOIMINTAA
Tämän väliaikaisen tilaratkaisun muuttamiseksi perustettiin Päijät-Hämeen taidemuseoyhdistys ry vuonna 1981. Yhdistyksen tavoite oli perustaa taiteelle oma asianmukainen museo Lahteen. Yhdistyksen perustajajäseniin kuuluivat kolme arvostettua lahtelaista kuvataiteen professoria; Olavi Lanu, Mauno Hartman ja Reino Hietanen. Lisäksi mukana olivat ainakin galleristi Riitta Nuorivaara-Luhtanen, asessori Sirkka Lankinen ja pankinjohtaja Timo Setälä. Myöhemmin aktiivisesti toimintaan osallistui myös professori Matti Koskela ja monia muita vaikutusvaltaisia kaupunkilaisia.
Museosuunnitelmia oli useita. Aika kuitenkin ajoi ohi ajatuksesta, että yhdistys olisi perustanut tai voinut hallinnoida omaa taidemuseota. Niinpä 2000-luvun alussa sääntöjä muutettiin niin, että yhdistys tukee ja edistää uuden taidemuseorakennuksen saamista Lahteen. Museota sijoitettiin erilaisiin paikkoihin, piirustuksia tilattiin arkkitehdeiltä. Työtä tehtiin yhdessä museon edustajien kanssa. Yhdistys toimi ikään kuin kummina ja esitteli kaupungin johdolle ideoita ja oli mukana neuvottelemassa mahdollisista rahoitusmalleista. Taidelaitoksista oli jo rakennettu teatteri, aikuiskoulutuskeskus, kirjasto ja Sibeliustalo. Mukana suunnitelmissa oli myös huonekalumuseon perustaminen taide- ja julistemuseon yhteyteen. Keskustelu erilaisista museomalleista ja sijoituspaikoista oli aika-ajoin varsin kiihkeää.
Vihdoin alkuvuodesta 2018 Lahden kaupunginvaltuusto päätti, että uudet tilat museolle rakennetaan Mallasjuoman vanhaan panimotehtaaseen, Päijänteenkatu 9:ään. Tässä vaiheessa Päijät-Hämeen taidemuseoyhdistys päätti päivittää sääntöjään vastaamaan uuden museon laajenevia vastuualueita. Päätettiin, että yhdistyksen tarkoituksena on tukea Visuaalisten taiteiden museo Malvan toimintaa sekä edistää taidemyönteistä ilmapiiriä Päijät-Hämeessä usein eri tavoin. Tästä johtuen päätettiin säilyttää yhdistyksen vanha nimi.
Yhdistyksellä on oma taidekokoelma, jossa on 76 taideteosta. Lisäksi Lahden Taiteet ry lahjoitti 55 teoksen kokoelmansa taidemuseoyhdistykselle ennen toimintansa lopettamista. Molemmat kokoelmat on deponoitu Lahden taidemuseoon.
